George Frideric Handel: Messias-oratorio (The Messiah)

Urjalan Pohjantähti 323 -festivaali
Valon 323 vuoden matka Pohjantähdeltä Urjalaan!

Nuutajärven lasikylän 225- ja Urjalan kunnan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi

George Frideric Handel: Messias-oratorio (The Messiah)

Urjalan kirkossa lauantaina 18.8.18 klo 18

FiBO Singers:
Tuuli Lindeberg ja Kajsa Dahlbäck, sopraano
Teppo Lampela ja Katariina Heikkilä, altto
Jussi Salonen ja Martti Anttila, tenori
Jussi Lehtipuu ja Sampo Haapaniemi, basso
FiBO Players (Suomalainen barokkiorkesteri)
Antti Tikkanen, Leader

Konsertissa on väliaika ja kokonaiskesto on noin 3 tuntia.

Liput: 25 € ja 20 €.
Ennakkomyynti: lippu.fi netistä (Urjalan Messias) sekä kaikilta R-kioskeilta. (LIPPU.FI-LOGO)

Konsertti kuuluu Urjalan musiikinystävien seuran ja Hanhisuon kulttuurikoulun sarjaan
”Parasta ennen 1793” ja on FiBOn kolmas vierailu Urjalassa vuoden aikana.


Ainakin kerran elämässä: Messias

Yksi länsimaisen historian kulmakivistä, maailman suosituin orarorio Händelin Messias, kuullaan Urjalan Pohjantähtifestivaalin elokuisessa konsertissa ensimmäistä kertaa Urjalan kauniissa puukirkossa. Teoksen esittävät alkuperäispartituurin (Dublinin-versio) mukaisesti Suomalainen barokkiorkesteri FiBO ja sen ammattilaulajien FiBO Singers. Teoksen johtaa barokin tavan mukaan Leaderinä orkesterin konserttimestari Antti Tikkanen. Konsertin päätteeksi kuuluisa Halleluja-osa lauletaan uudestaan suurkuorolla, johon jokainen kynnelle kykenevä saa tulla mukaan (Ilmoittaudu TÄÄLLÄ). [LINKKI]

Handel sävelsi Jeesuksen elämästä kertovan Messiaan Charles Jennensin laatiman käsikirjoituksen eli libreton pohjalta – se taasen perustui kuningas Jaakon raamatunkäännökseen vuodelta 1611 (King James Bible). Legendan mukaan säveltäjä käytti yli kaksituntisen teoksen kirjoittamiseen vain 24 päivää – vaikka koko teoksessa on osia lähemmäs 50. Kolmiosainen oratorio koostuu orkesterisäestyksellisistä kuoro-osista ja aarioista; passioista ja kantaateista tuttuja puhutun kaltaisia resitatiivejä esiintyy vain vähän. Hyvin monista teoksen osista on tullut konserttien yksittäisiä ohjelmanumeroja ja suosittuja radion toivekonserttien toiveita. Toisen osan päättävä Halleluja on yksi musiikin historian tunnetuimmista sävelmistä.

Handel johti Messiaan kantaesityksen Dublinissa huhtikuussa 1742, jolloin kuorossa lauloi 16 poika- ja 16 miesääntä. Esitys oli konserttisalissa, ja teosta pidettiinkin aluksi konserttimusiikkina, jopa ”viihteenä”, sillä musiikki on oopperamaisen vetävää ja riemukasta, mutta samalla tekstiä mukailevan koskettavaa ja harrasta. Ensimmäinen kirkkoesitys oli vasta yhdeksän vuoden kuluttua; kaikkiaan tämä ”hengellinen oratorio” esitettiin Englannissa jo Handelin elinaikana 56 kertaa, joista 12 kirkoissa. Teoksen tulo Suomeen kesti vuosikymmeniä kauemmin kuin esimerkiksi Bachin Matteus-passion. Vasta 1970-luvun jälkeen sitä on saatu kuulla suurimmissa kaupungeissa.

Bachin kanssa samana vuonna 1685 syntynyt saksalainen barokkisäveltäjä Georg Friedrich Händel opiskeli Italiassa kaksi vuotta säveltäen oopperoita, kantaatteja ja oratorioita. Hänen maineensa levisi Euroopassa, ja vuonna 1710 Hannoverin vaaliruhtinas kiinnitti hänet hovikapellimestarikseen. Kaksi vuotta myöhemmin ruhtinaan pikkuserkku, Englannin kuningatar Anna kaappasi 27-vuotiaan säveltäjän hyvällä 200 punnan vuosipalkalla hoviinsa – kahden vuoden jälkeen hän sai virallisen nimityksen hovisäveltäjäksi ja pian hänestä tuli myös Englannin kansalainen George Frideric Handel. Royal Academy of Musicin johtajana hän alkoi kirjoittaa oopperoita toisensa perään, ajan italialaiseen tyyliin. Lopulta peräti kolme hänen musiikkiyhdistystään meni konkurssiin, kun kiinnostus oopperamusiikkiin hiipui. Ratkaisuksi löytyi oratorio, juonellinen suuri musiikkiteos, oikeastaan ooppera ilman lavasteita, roolipukuja ja erikoistehosteita. Handelin 23:stä suuresta oratoriosta juuri Messiaksesta on tullut legendaarinen: se luetaan ikään kuin ihmiskunnan yhteiseen perintöön ja se on niitä teoksia, jotka ”pitää kuulla ainakin kerran elämässä”. Vielä 276 vuotta kantaesityksensä jälkeen sillä on yhä oma sanomansa.

Messias esitetään Urjalan kauniissa ja erinomaisesti soivassa puukirkossa, joka valmistui Ruotsin vallan aikana 212 vuotta sitten, kuuluisan kirkonrakentajan Martti Tolpon suunnittelemana. Tosin Tukholman Kuninkaallinen intendentuurikonttorin arkkitehti Fredrik Blom kiinnostui hankkeesta niin paljon, että teki piirustuksiin muutoksia. Kirkon alkuperäiset urut vuodelta 1830, rakentajanaan virolaissyntyinen Johan Råman, ovat säilytettyinä kirkon Pitäjänsalissa sakastin yläpuolella. Urjalan musiikinystävien seura ry. on ottanut hankkeekseen inventoida aikanaan 86 vuotta käytössä olleet, kansainvälisestikin harvinaiset urut, ja saattaa ne mahdollisuuksien mukaan soittokuntoon. Urkuihin on mahdollisuus tutustua Messias-päivänä.

TPH

Voit ilmoittautua Halleluja-kuoroon TÄÄLLÄ.